Jääkristallikirjasto: robottirakentaja Gustav ja arvoitus: robotin ensimmäinen onnistunut vitsi

Robottirakentaja Gustav löysi ensimmäisen vihjeen. Se kirjattiin näin: keskelle jäätä päättyvät pienet jäljet. Tutkimuspaikka oli hiljaisen vuorovesilammikon äärellä. Ryhmä erotti havainnot, äänet ja avoimet kysymykset toisistaan ennen ensimmäistä arvausta. Jääkristallikirjasto antoi tutkimukselle selvän lähtökohdan. Tutkimuksen aihe oli robotin ensimmäinen onnistunut vitsi. Robottirakentaja Gustav johti työtä. Ryhmä kirjasi vihjeen keskelle jäätä päättyvät pienet jäljet ja olosuhteen revontulten heijastus vedessä. Tässä vaiheessa käytetty työväline oli tähtilevyllä varustettu kiikari, materiaali oli ajopuuta, ja 6 koetta tallennettiin tunnuksella I17-489.

Robottirakentaja Gustav järjesti mittaukset aamulla, iltapäivällä ja hämärässä. Aikasarjan mittauspaikka oli hiljaisen vuorovesilammikon äärellä, ja sen työväline oli tähtilevyllä varustettu kiikari. Kolmen tuloksen erot osoittivat ryhmälle uuden tutkimussuunnan. Kenttäloki I17-489 sisälsi tarkan vertailun. Vertailun työväline oli tähtilevyllä varustettu kiikari, ja vertailuharjoituksena oli rytmin harjoittelua. Ryhmä mittasi 12 metrin reitin. Reitin mittauspaikka oli hiljaisen vuorovesilammikon äärellä, ja olosuhteena oli revontulten heijastus vedessä. Lopuksi lapset selittivät, miten vihje keskelle jäätä päättyvät pienet jäljet muutti heidän oletustaan.

Tilanne muuttui yllättäen: sumu peitti kaikki tutut maamerkit. Ryhmä keskeytti työn, suojasi paikan ja pyysi neuvoa paikalliselta asiantuntijalta. Turvallisuus asetettiin nopeuden edelle, ja päätöstä ohjasi rohkeus. Jakso “Robotin ensimmäinen vitsi” sai käänteen, kun sumu peitti kaikki tutut maamerkit. Robottirakentaja Gustav pysäytti kokeen. Työväline tähtilevyllä varustettu kiikari siirrettiin sivuun, ja suojausmateriaali oli ajopuuta. Päätöksessä näkyi tärkeä arvo: rohkeus.

Ratkaisevassa kokeessa kaikilla oli oma tehtävä. Robottirakentaja Gustav vastasi työvälineestä. Työväline oli tähtilevyllä varustettu kiikari. Muut seurasivat aikaa, eläimiä ja säätä. Lopullinen havainto oli tämä: tähdet ilmoittivat ajan eivätkä suuntaa. Koe I17-489 yhdisti kolme asiaa. Vihje oli keskelle jäätä päättyvät pienet jäljet, kokeen harjoituksena oli rytmin harjoittelua, ja kokeen työväline oli tähtilevyllä varustettu kiikari. Ratkaisevan mittauksen paikka oli hiljaisen vuorovesilammikon äärellä. Tutkimus johti tähän havaintoon: tähdet ilmoittivat ajan eivätkä suuntaa. Lämpötila oli -7 °C. Tuulen suunta oli koillisesta, ja olosuhde oli revontulten heijastus vedessä.

Lopuksi jokainen kirjoitti yhden asian, josta oli muuttanut mielensä. Vihje keskelle jäätä päättyvät pienet jäljet, kartta ja vastaukset tallennettiin tunnuksella I17-489. Tarina päättyi uuteen kysymykseen seuraavaa lapsiryhmää varten. Jääkristallikirjasto järjesti avoimen esittelyn jaksolle “Robotin ensimmäinen vitsi”. Robottirakentaja Gustav esitteli materiaalin ajopuuta ja tutkimustuloksen: tähdet ilmoittivat ajan eivätkä suuntaa. Lapset tarkistivat 12 metriä reitistä. Arkisto I17-489 säilytti sekä virheen että ratkaisun. Esittelyn tärkeä arvo oli rohkeus.