Talvipelit: luontoystävä Emil ja arvoitus: koko ryhmää vaativa tehtävä

Lapset kokoontuivat maailmassa Talvipelit. Ryhmän jäsenenä toimi luontoystävä Emil. Työvälineeksi valittiin itse tehty tuulimittari, ja ensimmäinen havainto kirjattiin näin: veteen osoittava kompassi. Päivän tavoitteena oli löytää perusteltu selitys. Talvipelit antoi tutkimukselle selvän lähtökohdan. Tutkimuksen aihe oli koko ryhmää vaativa tehtävä. Luontoystävä Emil johti työtä. Ryhmä kirjasi vihjeen veteen osoittava kompassi ja olosuhteen kuivia lehtiä nostava tuuli. Tässä vaiheessa käytetty työväline oli itse tehty tuulimittari, materiaali oli kierrätysmetallia, ja 2 koetta tallennettiin tunnuksella T20-590.

Kenttälokiin kirjattiin kolme asiaa. Lokin vihje oli veteen osoittava kompassi. Olosuhde oli kuivia lehtiä nostava tuuli. Harjoituksena oli koko ryhmää vaativa tehtävä. Jokainen tulos tarkistettiin kahdesti ennen seuraavaa vaihetta. Kenttäloki T20-590 sisälsi tarkan vertailun. Vertailun työväline oli itse tehty tuulimittari, ja vertailuharjoituksena oli eläinten jäljittämistä. Ryhmä mittasi 13 metrin reitin. Reitin mittauspaikka oli majakan valohuoneessa, ja olosuhteena oli kuivia lehtiä nostava tuuli. Lopuksi lapset selittivät, miten vihje veteen osoittava kompassi muutti heidän oletustaan.

Tilanne muuttui yllättäen: tärkeä osa ei sopinut malliin. Ryhmä keskeytti työn, suojasi paikan ja pyysi neuvoa paikalliselta asiantuntijalta. Turvallisuus asetettiin nopeuden edelle, ja päätöstä ohjasi kärsivällisyys. Jakso “Yhdessä onnistumme” sai käänteen, kun tärkeä osa ei sopinut malliin. Luontoystävä Emil pysäytti kokeen. Työväline itse tehty tuulimittari siirrettiin sivuun, ja suojausmateriaali oli kierrätysmetallia. Päätöksessä näkyi tärkeä arvo: kärsivällisyys.

Ratkaisu vaati kaksi havaintopaikkaa. Ensimmäinen paikka oli majakan valohuoneessa. Tutkimuksen teema oli koko ryhmää vaativa tehtävä. Luontoystävä Emil huolehti yhteisestä aikataulusta, ja tietojen yhdistäminen paljasti tuloksen: pienin jälki kuului tärkeimmälle auttajalle. Koe T20-590 yhdisti kolme asiaa. Vihje oli veteen osoittava kompassi, kokeen harjoituksena oli eläinten jäljittämistä, ja kokeen työväline oli itse tehty tuulimittari. Ratkaisevan mittauksen paikka oli majakan valohuoneessa. Tutkimus johti tähän havaintoon: pienin jälki kuului tärkeimmälle auttajalle. Lämpötila oli -9 °C. Tuulen suunta oli lännestä, ja olosuhde oli kuivia lehtiä nostava tuuli.

Ryhmä testasi ratkaisua vielä viikon ja tallensi tuloksen tunnuksella T20-590. Ohjeet jaettiin avoimesti, ja myös epäonnistunut malli näytettiin. Jakso ”Yhdessä onnistumme” muistutti, että hyvä tutkimus jättää luonnon ehjäksi. Talvipelit järjesti avoimen esittelyn jaksolle “Yhdessä onnistumme”. Luontoystävä Emil esitteli materiaalin kierrätysmetallia ja tutkimustuloksen: pienin jälki kuului tärkeimmälle auttajalle. Lapset tarkistivat 13 metriä reitistä. Arkisto T20-590 säilytti sekä virheen että ratkaisun. Esittelyn tärkeä arvo oli kärsivällisyys.