Poro Runa: kartantekijä Aila ja arvoitus: merestä kuuluva kellomainen ääni
Jakso ”Meren kuiskaava kello” sijoittuu maailmaan Poro Runa. Ensimmäinen vihje on veteen osoittava kompassi, ja tarinan tärkeä arvo on rohkea erimielisyys. Tämän jakson maailma on Poro Runa, ja sen aihe on merestä kuuluva kellomainen ääni.
Ääni ja video ovat lyhyitä esittelyjä. Koko kirjoitettu tarina löytyy alta.
Tarina
Lapset kokoontuivat maailmassa Poro Runa. Ryhmän jäsenenä toimi kartantekijä Aila. Työvälineeksi valittiin vedenkestävä kenttäkirja, ja ensimmäinen havainto kirjattiin näin: veteen osoittava kompassi. Päivän tavoitteena oli löytää perusteltu selitys. Poro Runa antoi tutkimukselle selvän lähtökohdan. Tutkimuksen aihe oli merestä kuuluva kellomainen ääni. Kartantekijä Aila johti työtä. Ryhmä kirjasi vihjeen veteen osoittava kompassi ja olosuhteen verstaan ikkunoiden lämpimät valot. Tässä vaiheessa käytetty työväline oli vedenkestävä kenttäkirja, materiaali oli ajopuuta, ja 5 koetta tallennettiin tunnuksella H18-518.
Kenttälokiin kirjattiin kolme asiaa. Lokin vihje oli veteen osoittava kompassi. Olosuhde oli verstaan ikkunoiden lämpimät valot. Harjoituksena oli merestä kuuluva kellomainen ääni. Jokainen tulos tarkistettiin kahdesti ennen seuraavaa vaihetta. Kenttäloki H18-518 sisälsi tarkan vertailun. Vertailun työväline oli vedenkestävä kenttäkirja, ja vertailuharjoituksena oli eläinten jäljittämistä. Ryhmä mittasi 20 metrin reitin. Reitin mittauspaikka oli vanhan laiturin luona, ja olosuhteena oli verstaan ikkunoiden lämpimät valot. Lopuksi lapset selittivät, miten vihje veteen osoittava kompassi muutti heidän oletustaan.
Ensimmäinen koe epäonnistui. Syynä oli tämä: sähkö katkesi mittauksen alkaessa. Kartantekijä Aila pyysi ryhmää tarkistamaan tuloksen toisesta suunnasta. Virhe ei kadonnut, joten siitä tuli tarinan tärkein uusi vihje. Jakso “Meren kuiskaava kello” sai käänteen, kun sähkö katkesi mittauksen alkaessa. Kartantekijä Aila pysäytti kokeen. Työväline vedenkestävä kenttäkirja siirrettiin sivuun, ja suojausmateriaali oli ajopuuta. Päätöksessä näkyi tärkeä arvo: rohkea erimielisyys.
Viimeisessä kokeessa sää, aika ja eläinten liike kirjattiin samaan taulukkoon. Vihje oli veteen osoittava kompassi. Ryhmä yhdisti tulokset ja teki seuraavan johtopäätöksen: värit näyttivät veden liikkeen. Koe H18-518 yhdisti kolme asiaa. Vihje oli veteen osoittava kompassi, kokeen harjoituksena oli eläinten jäljittämistä, ja kokeen työväline oli vedenkestävä kenttäkirja. Ratkaisevan mittauksen paikka oli vanhan laiturin luona. Tutkimus johti tähän havaintoon: värit näyttivät veden liikkeen. Lämpötila oli -3 °C. Tuulen suunta oli lännestä, ja olosuhde oli verstaan ikkunoiden lämpimät valot.
Ratkaisua kokeiltiin kolmena eri päivänä. Kartantekijä Aila tallensi kaikki mittaukset tunnuksella H18-518, myös epäonnistuneen kokeen. Seuraava ryhmä sai näin rehellisen ja hyödyllisen lähtökohdan. Poro Runa järjesti avoimen esittelyn jaksolle “Meren kuiskaava kello”. Kartantekijä Aila esitteli materiaalin ajopuuta ja tutkimustuloksen: värit näyttivät veden liikkeen. Lapset tarkistivat 20 metriä reitistä. Arkisto H18-518 säilytti sekä virheen että ratkaisun. Esittelyn tärkeä arvo oli rohkea erimielisyys.
Tarina harjoittaa lähdekritiikkiä, yhteistyötä, perustelua ja vastuullista luonnon tutkimista. Tärkeä arvo on rohkea erimielisyys.
Keskustelkaa
- Mikä havainto paikasta vanhan laiturin luona haastaisi parhaiten tehtävän H18-518 ensimmäisen selityksen?
- Miten ryhmä voisi tarkistaa toisena päivänä, että värit näyttivät veden liikkeen piti paikkansa tehtävässä H18-518?
- Mitä lasten pitäisi selittää seuraavalle ryhmälle tehtävän H18-518 jälkeen ja miksi?
Tehtävä
- Piirrä paikka ennen suojausta ja sen jälkeen. Paikka: vanhan laiturin luona.
- Tee lyhyt uutinen löydöstä H18-518 ja erottele tieto arvauksesta.
- Rakenna turvallinen pienoismalli. Mallin aihe: vedenkestävä kenttäkirja.