Revontuliakatemia: luontoystävä Emil ja arvoitus: robotin ensimmäinen onnistunut vitsi

Jakso ”Robotin ensimmäinen vitsi” alkoi odottamattomasta havainnosta. Havainto oli takaperin kirjoitettu viesti. Luontoystävä Emil perusti havaintoaseman, ja sen sijainti oli revontulisillan alla. Ryhmä merkitsi muistiin ajan, sään ja jokaisen äänen. Revontuliakatemia antoi tutkimukselle selvän lähtökohdan. Tutkimuksen aihe oli robotin ensimmäinen onnistunut vitsi. Luontoystävä Emil johti työtä. Ryhmä kirjasi vihjeen takaperin kirjoitettu viesti ja olosuhteen kuivia lehtiä nostava tuuli. Tässä vaiheessa käytetty työväline oli linnunlaulun tallennin, materiaali oli värillistä lasia, ja 3 koetta tallennettiin tunnuksella A17-481.

Ryhmä yritti myös kumota oman suosikkiselityksensä. Työväline oli linnunlaulun tallennin, ja uusi havainto oli takaperin kirjoitettu viesti. Rehellinen vastatesti esti lapsia seuraamasta väärää reittiä. Kenttäloki A17-481 sisälsi tarkan vertailun. Vertailun työväline oli linnunlaulun tallennin, ja vertailuharjoituksena oli kartan piirtämistä. Ryhmä mittasi 31 metrin reitin. Reitin mittauspaikka oli revontulisillan alla, ja olosuhteena oli kuivia lehtiä nostava tuuli. Lopuksi lapset selittivät, miten vihje takaperin kirjoitettu viesti muutti heidän oletustaan.

Ryhmä pysähtyi arvioimaan riskejä. Este oli tuuli irrotti ensimmäisen ratkaisun. Jokainen lapsi selitti oman ratkaisunsa hyödyt ja haitat. Kahden suunnitelman parhaat osat yhdistettiin, ja tärkeä arvo oli kärsivällisyys. Jakso “Robotin ensimmäinen vitsi” sai käänteen, kun tuuli irrotti ensimmäisen ratkaisun. Luontoystävä Emil pysäytti kokeen. Työväline linnunlaulun tallennin siirrettiin sivuun, ja suojausmateriaali oli värillistä lasia. Päätöksessä näkyi tärkeä arvo: kärsivällisyys.

Ratkaisevassa kokeessa kaikilla oli oma tehtävä. Luontoystävä Emil vastasi työvälineestä. Työväline oli linnunlaulun tallennin. Muut seurasivat aikaa, eläimiä ja säätä. Lopullinen havainto oli tämä: pienin jälki kuului tärkeimmälle auttajalle. Koe A17-481 yhdisti kolme asiaa. Vihje oli takaperin kirjoitettu viesti, kokeen harjoituksena oli kartan piirtämistä, ja kokeen työväline oli linnunlaulun tallennin. Ratkaisevan mittauksen paikka oli revontulisillan alla. Tutkimus johti tähän havaintoon: pienin jälki kuului tärkeimmälle auttajalle. Lämpötila oli 10 °C. Tuulen suunta oli koillisesta, ja olosuhde oli kuivia lehtiä nostava tuuli.

Lopuksi jokainen kirjoitti yhden asian, josta oli muuttanut mielensä. Vihje takaperin kirjoitettu viesti, kartta ja vastaukset tallennettiin tunnuksella A17-481. Tarina päättyi uuteen kysymykseen seuraavaa lapsiryhmää varten. Revontuliakatemia järjesti avoimen esittelyn jaksolle “Robotin ensimmäinen vitsi”. Luontoystävä Emil esitteli materiaalin värillistä lasia ja tutkimustuloksen: pienin jälki kuului tärkeimmälle auttajalle. Lapset tarkistivat 31 metriä reitistä. Arkisto A17-481 säilytti sekä virheen että ratkaisun. Esittelyn tärkeä arvo oli kärsivällisyys.