Unipuu: luontoystävä Emil ja arvoitus: tähtikartta josta puuttuu pisteitä

Jakso ”Kadonneiden tähtien kartta” alkoi odottamattomasta havainnosta. Havainto oli vastatuuleen liikkuva varjo. Luontoystävä Emil perusti havaintoaseman, ja sen sijainti oli kirjaston jääseinän takana. Ryhmä merkitsi muistiin ajan, sään ja jokaisen äänen. Unipuu antoi tutkimukselle selvän lähtökohdan. Tutkimuksen aihe oli tähtikartta josta puuttuu pisteitä. Luontoystävä Emil johti työtä. Ryhmä kirjasi vihjeen vastatuuleen liikkuva varjo ja olosuhteen rauhallinen virta jään alla. Tässä vaiheessa käytetty työväline oli tähtilevyllä varustettu kiikari, materiaali oli vedenkestävää köyttä, ja 6 koetta tallennettiin tunnuksella C01-029.

Tutkimus tehtiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen työväline oli tähtilevyllä varustettu kiikari. Ryhmä vertaili aikaa, suuntaa ja ääntä eikä valinnut näyttävintä tulosta. Kaksi selitystä hylättiin, ja kolmas sopi sekä vihjeeseen että paikalliseen luontoon. Kenttäloki C01-029 sisälsi tarkan vertailun. Vertailun työväline oli tähtilevyllä varustettu kiikari, ja vertailuharjoituksena oli vuoroveden mittaamista. Ryhmä mittasi 18 metrin reitin. Reitin mittauspaikka oli kirjaston jääseinän takana, ja olosuhteena oli rauhallinen virta jään alla. Lopuksi lapset selittivät, miten vihje vastatuuleen liikkuva varjo muutti heidän oletustaan.

Työ keskeytettiin, kun lintuparvi tarvitsi vapaan kulkureitin. Nopea ratkaisu hylättiin. Ryhmä siirsi välineet, rajasi turvallisen alueen ja antoi luonnolle aikaa ennen seuraavaa yritystä. Jakso “Kadonneiden tähtien kartta” sai käänteen, kun lintuparvi tarvitsi vapaan kulkureitin. Luontoystävä Emil pysäytti kokeen. Työväline tähtilevyllä varustettu kiikari siirrettiin sivuun, ja suojausmateriaali oli vedenkestävää köyttä. Päätöksessä näkyi tärkeä arvo: vastuullisuus.

Viimeisessä kokeessa sää, aika ja eläinten liike kirjattiin samaan taulukkoon. Vihje oli vastatuuleen liikkuva varjo. Ryhmä yhdisti tulokset ja teki seuraavan johtopäätöksen: kartta kuvasi ääniä eikä paikkoja. Koe C01-029 yhdisti kolme asiaa. Vihje oli vastatuuleen liikkuva varjo, kokeen harjoituksena oli vuoroveden mittaamista, ja kokeen työväline oli tähtilevyllä varustettu kiikari. Ratkaisevan mittauksen paikka oli kirjaston jääseinän takana. Tutkimus johti tähän havaintoon: kartta kuvasi ääniä eikä paikkoja. Lämpötila oli -6 °C. Tuulen suunta oli lounaasta, ja olosuhde oli rauhallinen virta jään alla.

Lopuksi jokainen kirjoitti yhden asian, josta oli muuttanut mielensä. Vihje vastatuuleen liikkuva varjo, kartta ja vastaukset tallennettiin tunnuksella C01-029. Tarina päättyi uuteen kysymykseen seuraavaa lapsiryhmää varten. Unipuu järjesti avoimen esittelyn jaksolle “Kadonneiden tähtien kartta”. Luontoystävä Emil esitteli materiaalin vedenkestävää köyttä ja tutkimustuloksen: kartta kuvasi ääniä eikä paikkoja. Lapset tarkistivat 18 metriä reitistä. Arkisto C01-029 säilytti sekä virheen että ratkaisun. Esittelyn tärkeä arvo oli vastuullisuus.