Lumilyhtykaupunki: eläinystävä Mio ja arvoitus: tähtikartta josta puuttuu pisteitä

Jakso ”Kadonneiden tähtien kartta” alkoi odottamattomasta havainnosta. Havainto oli sininen nauha oudolla solmulla. Eläinystävä Mio perusti havaintoaseman, ja sen sijainti oli hiljaisen vuorovesilammikon äärellä. Ryhmä merkitsi muistiin ajan, sään ja jokaisen äänen. Lumilyhtykaupunki antoi tutkimukselle selvän lähtökohdan. Tutkimuksen aihe oli tähtikartta josta puuttuu pisteitä. Eläinystävä Mio johti työtä. Ryhmä kirjasi vihjeen sininen nauha oudolla solmulla ja olosuhteen kuivia lehtiä nostava tuuli. Tässä vaiheessa käytetty työväline oli linnunlaulun tallennin, materiaali oli villalankaa, ja 5 koetta tallennettiin tunnuksella M01-013.

Ryhmä yritti myös kumota oman suosikkiselityksensä. Työväline oli linnunlaulun tallennin, ja uusi havainto oli sininen nauha oudolla solmulla. Rehellinen vastatesti esti lapsia seuraamasta väärää reittiä. Kenttäloki M01-013 sisälsi tarkan vertailun. Vertailun työväline oli linnunlaulun tallennin, ja vertailuharjoituksena oli kartan piirtämistä. Ryhmä mittasi 15 metrin reitin. Reitin mittauspaikka oli hiljaisen vuorovesilammikon äärellä, ja olosuhteena oli kuivia lehtiä nostava tuuli. Lopuksi lapset selittivät, miten vihje sininen nauha oudolla solmulla muutti heidän oletustaan.

Ensimmäinen koe epäonnistui. Syynä oli tämä: vuorovesi nousi taulukkoa aikaisemmin. Eläinystävä Mio pyysi ryhmää tarkistamaan tuloksen toisesta suunnasta. Virhe ei kadonnut, joten siitä tuli tarinan tärkein uusi vihje. Jakso “Kadonneiden tähtien kartta” sai käänteen, kun vuorovesi nousi taulukkoa aikaisemmin. Eläinystävä Mio pysäytti kokeen. Työväline linnunlaulun tallennin siirrettiin sivuun, ja suojausmateriaali oli villalankaa. Päätöksessä näkyi tärkeä arvo: sinnikkyys.

Viimeisessä kokeessa sää, aika ja eläinten liike kirjattiin samaan taulukkoon. Vihje oli sininen nauha oudolla solmulla. Ryhmä yhdisti tulokset ja teki seuraavan johtopäätöksen: valo oli viesti eikä aarre. Koe M01-013 yhdisti kolme asiaa. Vihje oli sininen nauha oudolla solmulla, kokeen harjoituksena oli kartan piirtämistä, ja kokeen työväline oli linnunlaulun tallennin. Ratkaisevan mittauksen paikka oli hiljaisen vuorovesilammikon äärellä. Tutkimus johti tähän havaintoon: valo oli viesti eikä aarre. Lämpötila oli 7 °C. Tuulen suunta oli lounaasta, ja olosuhde oli kuivia lehtiä nostava tuuli.

Ratkaisua kokeiltiin kolmena eri päivänä. Eläinystävä Mio tallensi kaikki mittaukset tunnuksella M01-013, myös epäonnistuneen kokeen. Seuraava ryhmä sai näin rehellisen ja hyödyllisen lähtökohdan. Lumilyhtykaupunki järjesti avoimen esittelyn jaksolle “Kadonneiden tähtien kartta”. Eläinystävä Mio esitteli materiaalin villalankaa ja tutkimustuloksen: valo oli viesti eikä aarre. Lapset tarkistivat 15 metriä reitistä. Arkisto M01-013 säilytti sekä virheen että ratkaisun. Esittelyn tärkeä arvo oli sinnikkyys.