Pohjolan tarinatalo: luontoystävä Emil ja arvoitus: mitattavia säveliä tuottava lumi

Luontoystävä Emil löysi ensimmäisen vihjeen. Se kirjattiin näin: sininen nauha oudolla solmulla. Tutkimuspaikka oli revontulisillan alla. Ryhmä erotti havainnot, äänet ja avoimet kysymykset toisistaan ennen ensimmäistä arvausta. Pohjolan tarinatalo antoi tutkimukselle selvän lähtökohdan. Tutkimuksen aihe oli mitattavia säveliä tuottava lumi. Luontoystävä Emil johti työtä. Ryhmä kirjasi vihjeen sininen nauha oudolla solmulla ja olosuhteen heikko katajan tuoksu. Tässä vaiheessa käytetty työväline oli linnunlaulun tallennin, materiaali oli vedenkestävää köyttä, ja 2 koetta tallennettiin tunnuksella D04-120.

Kenttälokiin kirjattiin kolme asiaa. Lokin vihje oli sininen nauha oudolla solmulla. Olosuhde oli heikko katajan tuoksu. Harjoituksena oli mitattavia säveliä tuottava lumi. Jokainen tulos tarkistettiin kahdesti ennen seuraavaa vaihetta. Kenttäloki D04-120 sisälsi tarkan vertailun. Vertailun työväline oli linnunlaulun tallennin, ja vertailuharjoituksena oli siementen kasvattamista. Ryhmä mittasi 12 metrin reitin. Reitin mittauspaikka oli revontulisillan alla, ja olosuhteena oli heikko katajan tuoksu. Lopuksi lapset selittivät, miten vihje sininen nauha oudolla solmulla muutti heidän oletustaan.

Tilanne muuttui yllättäen: aikaa oli vain kaksitoista minuuttia. Ryhmä keskeytti työn, suojasi paikan ja pyysi neuvoa paikalliselta asiantuntijalta. Turvallisuus asetettiin nopeuden edelle, ja päätöstä ohjasi luonnon kunnioittaminen. Jakso “Päivä jolloin lumi lauloi” sai käänteen, kun aikaa oli vain kaksitoista minuuttia. Luontoystävä Emil pysäytti kokeen. Työväline linnunlaulun tallennin siirrettiin sivuun, ja suojausmateriaali oli vedenkestävää köyttä. Päätöksessä näkyi tärkeä arvo: luonnon kunnioittaminen.

Ratkaisu vaati kaksi havaintopaikkaa. Ensimmäinen paikka oli revontulisillan alla. Tutkimuksen teema oli mitattavia säveliä tuottava lumi. Luontoystävä Emil huolehti yhteisestä aikataulusta, ja tietojen yhdistäminen paljasti tuloksen: valo oli viesti eikä aarre. Koe D04-120 yhdisti kolme asiaa. Vihje oli sininen nauha oudolla solmulla, kokeen harjoituksena oli siementen kasvattamista, ja kokeen työväline oli linnunlaulun tallennin. Ratkaisevan mittauksen paikka oli revontulisillan alla. Tutkimus johti tähän havaintoon: valo oli viesti eikä aarre. Lämpötila oli 8 °C. Tuulen suunta oli pohjoisesta, ja olosuhde oli heikko katajan tuoksu.

Pohjolan tarinatalo järjesti avoimen esittelyn. Työväline linnunlaulun tallennin sai oman ohjekortin, ja tutkimuspaikka jätettiin siistimmäksi kuin se oli alussa. Toimintaa ohjasi luonnon kunnioittaminen. Pohjolan tarinatalo järjesti avoimen esittelyn jaksolle “Päivä jolloin lumi lauloi”. Luontoystävä Emil esitteli materiaalin vedenkestävää köyttä ja tutkimustuloksen: valo oli viesti eikä aarre. Lapset tarkistivat 12 metriä reitistä. Arkisto D04-120 säilytti sekä virheen että ratkaisun. Esittelyn tärkeä arvo oli luonnon kunnioittaminen.